Melbournen kaupungin keskustassa sijaitseva musiikkikonservatorio erottuu epätavallisilla muodoillaan. Suunnittelu antaa ohikulkijoille kurkistuksen muusikoiden elämään ja leikkii katsojan aisteilla jopa ulkopuolelta.
Musiikki on yhteiskunnan kulttuurinen aarre. Siksi John Wardle Architects suunnitteli Melbournen yliopiston uuden musiikkikonservatorion, joka antaa ohikulkijoille mahdollisuuden nähdä muusikoiden arkea. "Toisin kuin William Hogarthin vuonna 1741 piirtämässä kuvassa 'The Enraged Musician', joka kuvasi ristiriitaa muusikon ja kadunmuusikoiden välillä, uusi konservatorio rohkaisee uteliaisuuteen ja vuorovaikutukseen muusikoiden ja yleisön välillä", arkkitehdit kertovat visiostaan. Melbourne Conservatorium of Music on yksi Australian vanhimmista musiikkikouluista, ja sillä on tärkeä rooli kulttuurin välittäjänä.
Projektin suunnittelu ja rakentaminen kesti neljä vuotta ja valmistui vuonna 2019. Rakennuksessa on kahdeksan kerrosta ja 6 550 neliömetriä tilaa opetukseen, harjoitteluun ja konsertteihin. Eri kokoiset ikkunat kutsuvat ohikulkijoita katsomaan sisälle, mutta ne on järjestetty niin, että muusikot voivat keskittyä täysin taiteeseensa. "Oppimistiloissa on kellonmuotoisia ikkunoita ja piilotettuja ikkunoita, joiden kautta voi nähdä sisälle. Suurin näistä on pyöreä ikkuna, joka antaa näkymän orkesterin harjoitustilaan", arkkitehdit kertovat.
Ikkunoiden lisäksi rakennuksen julkisivussa on betonielementtejä, jotka työntyvät esiin ja taittuvat muodostaen katoksia, ja ne näyttävät avautuvan kohti taivasta. Betonielementeissä on syvennyksiä, jotka on viimeistelty värikkäillä soikeilla laatoilla, jotka ovat peräisin japanilaiselta INAX-yritykseltä.
Julkisivun toteutus
Betonijulkisivussa arkkitehdit valitsivat kiillotetun pestyn betonin ilmeen. Betonitoimittaja Bianco Precast kehitti tarkat betoniseokset arkkitehtien kanssa. Betoni koostuu kolmesta eri kiviaineksesta: Harcourt-graniitista, Calca-graniitista ja Para Hillsin kiviaineksesta, jotka Bianco Precast hankki Victorian ja Etelä-Australian alueelta.
Betonielementtien syvennysten tuottamiseen ei voitu käyttää tavanomaisia joustavia muottivuorauksia elementtien erikokoisten muotojen vuoksi. Arkkitehdit eivät olleet aluksi tietoisia näistä haasteista, mutta Bianco Precast kehitti oman ratkaisunsa. Sen sijaan RECKLI valmisti kumimuotit syvennyksiä varten. Griguolin lähettämien piirustusten perusteella RECKLI valmisti noin 9 000 kumimuotoa.
Useimmat betonielementit olivat litteitä. "Käytimme 12 mm paksuja vanerilevyjä ja leikkasimme kuvion mukaiset reiät laattoja varten", Griguol kertoo. RECKLI kumimuodot asetettiin syvennyksiin ennen betonin valamista muotteihin. Taitetut elementit tehtiin käyttäen styroksilevyjä, joita koristeltiin RECKLIkumimuodoilla.
Lopuksi betonielementit kiillotettiin modernilla teknologialla, jolloin kiviainekset näkyivät, mutta pinta oli sileä. Laatat liimattiin syvennyksiin epoksihartsilla. RECKLI:n johtaja John Joveski oli tyytyväinen nähdessään valmiin julkisivun ja oli ylpeä siitä, että australialaiset graniitit saatiin esiin näin vaikuttavasti, samalla kun Melbournen pitkään toiminut musiikkikonservatorio sai arvoisensa kodin.